Moottorisahan käynnistys: opas yleisimpiin ongelmiin
Kun moottorisaha ei suostu käynnistymään, syy on usein yllättävän arkinen, ei välttämättä mikään suuri vika. Tässä oppaassa käydään läpi moottorisaha käynnistys selkeästi ja käytännönläheisesti: mitä tarkistat ennen vetonarua, miten kylmäkäynnistys ja kuumakäynnistys tehdään oikein, sekä mistä yleisimmät käynnistymisen estävät virheet löytyvät. Ohjeet auttavat etenemään turvallisesti ja säästävät turhalta arvailulta.
Lähtökohta on silti aina sama: tarkista oman mallisi käyttöohje, koska käynnistystapa vaihtelee merkittävästi merkistä ja mallista toiseen. Jos saha ei lähde käyntiin perusasioiden jälkeen, vika on usein polttoaineessa, rikastimessa tai siinä, että kone on päässyt tulvimaan. Silloin kannattaa edetä rauhallisesti, ei väkisin.
Moottorisahan käynnistys: turvallisuus ensin
Moottorisahan käynnistys alkaa turvallisuudesta, ei narusta. Ennen kuin kosketkaan käynnistimeen, pue suojavarusteet: käsineet, suojalasit ja kuulosuojaimet. Tarkista samalla, että ketjujarru on päällä, teräketjun suojus on poistettu ja saha on yleiskunnoltaan sellainen, että sitä voi käyttää. Polttoainesäiliön ja ketjuöljysäiliön on oltava riittävän täynnä, ja ketjun kireys kannattaa katsoa valmiiksi.
Saha käynnistetään vain ulkona tai hyvin ilmastoidussa tilassa. Pakokaasut sisältävät häkäkaasua, ja ne voivat olla hajuttomia ja näkymättömiä, joten suljettu tila ei ole vaihtoehto. Käynnistä tasaisella alustalla, äläkä anna leikkuulaitteen koskea maahan tai muuhun esteeseen, koska odottamaton pyörähdys voi aiheuttaa vamman jo käynnistysvaiheessa. Myös ympärillä pitää olla kunnolla tilaa: sivullisia ei saa olla lähietäisyydellä, vaan turvavälin on oltava 3–5 metriä, ja moottori on syytä käynnistää vähintään 15 metrin päässä ihmisistä, lemmikeistä ja rakennuksista. Jos haluat tarkistaa laitteen yleisiä käyttö- ja turvallisuusperiaatteita myös toisesta käyttöohjeesta, Honda Powerin ohje on hyödyllinen taustalukemisto.
Suojavarusteet ja turvaetäisyys
Turvallinen ote kuuluu aloitukseen. Pidä saha lähellä kehoa, ote tukevana ja vasemman käden peukalo etukahvan alapuolella. Se auttaa hallinnassa, jos saha nytkähtää. Kun siirrät sahaa paikasta toiseen, ketjun on pysyttävä paikallaan. Jos liikut vain muutaman askeleen, ketjujarru pitää lukita tai moottori sammuttaa. Kauemmas siirrettäessä teräsuojus kuuluu paikalleen.
Valmistelu ennen käynnistystä
Oman mallin käyttöohje on tässä kohtaa tärkein työväline. Käynnistystapa vaihtelee mallista toiseen, ja esimerkiksi STIHL-sahoissa ohjeet riippuvat mallista sekä siitä, onko laitteessa M-Tronic. Joissakin malleissa starttia helpottaa paineenalennusventtiili tai käsikäyttöinen polttoainepumppu, toisissa käytetään eri asentoja pääohjausvivussa. Jos käytössä on kylmäkäynnistys, rikastin rikastaa seosta käynnistystä varten. Lämpimän moottorin käynnistyksessä rikastin kuuluu pitää auki, jotta seos pysyy oikeana.
Ennen käynnistystä on hyvä tarkistaa myös, ettei saha ole jäänyt tilanteeseen, jossa lämpimän moottorin käynnistys epäonnistuu liiallisen polttoaineen takia. Jos moottori käynnistyy vain hetkeksi ja sammuu heti, rikastin on avattava pääohjausvivun seuraavaan asentoon. Kun saha on saatu käyntiin, anna sen hetki käydä ja vie se joutokäynnille kevyellä kaasun painalluksella, sillä se vähentää kytkimen rasitusta.
Tarkista lisäksi aina, ettei muita poikkeamia ole. Epätavalliset äänet, hajut tai tärinä ovat merkki siitä, että käyttö on syytä keskeyttää ja laite tarkistuttaa huollossa.
Näin moottorisaha käynnistys sujuu oikeaoppisesti
Kylmäkäynnistyksen vaiheet
Kylmäkäynnistys on moottorisaha käynnistys, jossa moottori ei ole vielä lämmin ja tarvitsee siksi oikeat asetukset heti alussa. Käytännössä tärkein ero kuumakäynnistykseen on rikastimen käyttö ja se, että koneen on saatava ensin polttoainetta oikeassa määrässä. Siksi valmistajan ohje on syytä lukea mallikohtaisesti, koska käynnistys riippuu laitteesta. Tämä korostuu erityisesti STIHLissä, jossa eri mallit etenevät eri tavoin.
Husqvarnan kylmäkäynnistyksessä ketjujarru kytketään päälle, rikastin siirretään täyteen asentoon ja polttoainepumppua painetaan kuusi kertaa, kunnes polttoainetta näkyy. Sen jälkeen käynnistysnarua vedetään, kunnes moottori “pamahtaa”, ja vedetään uudelleen, jolloin moottorin pitäisi lähteä käyntiin. Husqvarnan käynnistysohjeet kuvaavat tämän vaiheen selkeästi. Tämän tarkoitus on saada kylmä moottori ottamaan ensimmäinen sytytys ilman turhaa nykimistä. Jos kylmäkäynnistys ei onnistu, tarkista rikastin, polttoainepumppu, polttoainetaso ja sytytys.
STIHLin malleissa kylmäkäynnistys rakentuu pääohjausvivun, rikastimen ja mahdollisen käsikäyttöisen polttoainepumpun ympärille. Jos sahassa on paineenalennusventtiili, sen painaminen helpottaa moottorin käynnistymistä. Jos taas mallissa on M-Tronic, käynnistysnarua ei tarvitse vetää toista kertaa, vaan yksi veto riittää ja sen jälkeen kevyt kaasun painallus vie sahan käyttöasentoon. Tämä vähentää turhaa käynnistysnarun käyttöä silloin, kun elektroniikka hoitaa säätöä automaattisesti.
Kuumakäynnistyksen huomioitavat asiat
Kuumakäynnistys on yleensä suoraviivaisempi, mutta siinäkin väärä asento voi tehdä käynnistämisestä turhaan hankalaa. Husqvarnan ohjeessa rikastin aktivoidaan vetämällä ja palauttamalla heti takaisin. Sama tukeva asento pidetään kuin kylmäkäynnistyksessä. Jos saha on jo lämmin, täysi rikastus ei yleensä ole tarpeen samalla tavalla kuin kylmän koneen kanssa.
Oleellinen käytännön ero on se, että kuumana sammuneessa sahassa liika polttoaine voi estää käynnistymisen. Silloin koneen voi antaa jäähtyä 10–15 minuuttia tai yrittää käynnistystä kaasu täysin auki, ilman rikastinta. Jos moottori käynnistyy vain hetkeksi ja sammuu heti, rikastin avataan pääohjausvivun seuraavaan asentoon. Näin vältetään tilanne, jossa saha jää liian rikkaalle seokselle ja kuski alkaa turhaan vetää käynnistysnarua yhä uudelleen.
Kuumakäynnistyksessäkin mallikohtainen ohje on tärkeä, sillä esimerkiksi Husqvarna 450X:ssä kylmä- ja kuumakäynnistys tehdään samalla tavalla. Tämä on hyvä muistaa, ettei omaa mallia yritetä pakottaa väärään käynnistystapaan.
Maakäynnistys vs. polvikäynnistys
Maakäynnistys on turvallisin vaihtoehto, kun alusta on tasainen. Saha pidetään maassa käynnistyksen ajan, eikä sitä nosteta ennen kuin moottori on saatu käyntiin. Terälaitteen ei myöskään pidä koskea maahan. Kun saha on vielä maassa, vasen käsi asetetaan etukahvalle, oikea käsi käynnistysnarulle ja oikea jalka takakahvalle. Tämä asento vakauttaa koneen, jolloin käynnistäminen ei vie sahaa hallitsemattomasti liikkeelle.
Polvikäynnistystä käytetään silloin, kun maakäynnistys ei ole mahdollinen. Se on siis varavaihtoehto, ei ensisijainen tapa. Käytännössä molemmat menetelmät ovat sallittuja, mutta tasainen alusta on turvallisin. Tämän vuoksi moottorisaha käynnistys kannattaa tehdä maassa aina kun se on mahdollista, ja polvikäynnistys ottaa käyttöön vain silloin, kun olosuhteet sitä vaativat.
Jos saha ei lähde käyntiin oikealla menettelyllä, vika ei aina ole itse koneessa, mutta jatkaminen summassa ei auta. Tällöin laite kannattaa tarkistuttaa asiantuntijalla. STIHLin omasta huollosta saa apua, jos juuri kyseinen malli alkaa temppuilla.
Yleiset syyt: kun stihl moottorisaha käynnistys epäonnistuu
Moottori on tukehtunut (kastunut)
Jos stihl moottorisaha käynnistys epäonnistuu usean vedon jälkeen, yksi tavallisimmista syistä on moottorin kastuminen eli tukehtuminen liian runsaaseen polttoaineeseen. Tällöin saha saattaa lupailla, mutta ei jää käyntiin. Käytännössä ongelma ei ole silloin “heikko käynnistin” vaan se, että moottori saa jo valmiiksi liikaa polttoainetta suhteessa ilmaan.
Kuumana käynnistettävä saha voi olla samasta syystä tilapäisesti liian runsaspolttoinen. Valmistajan ohjeen mukaan moottorin voi antaa jäähtyä 10–15 minuuttia. Vaihtoehtoisesti käynnistystä voi yrittää kaasua täysin auki, ilman rikastinta. Ajatus on sama: jos moottori on jo saanut liikaa polttoainetta, rikastin vain pahentaa tilannetta.
Käyttäjän kannalta olennaista on tunnistaa ero kylmän ja lämpimän ongelman välillä. Kylmänä käynnistymättömässä sahassa tarkistus kohdistuu rikastimeen, polttoainepumppuun, polttoainemäärään ja sytytykseen. Nämä ovat ne perusasiat, jotka kannattaa käydä läpi ennen kuin alkaa epäillä isompaa vikaa. Jos taas saha on jo lämmin ja käyttäytyy kuin olisi tukossa, kyse voi olla juuri liiasta polttoaineesta eikä siitä, että koneessa olisi jokin pysyvä rikkoutuminen.
Moottorin kastuminen on myös syy siihen, miksi summittainen nykiminen ei auta. Mitä enemmän käynnistystä toistaa väärässä tilanteessa, sitä hankalammaksi ylipolttoinen tila voi mennä. Silloin kuljettaja menettää vain aikaa ja siirtää varsinaista ratkaisua eteenpäin. Kun perusasiat eivät auta, saha kannattaa tarkistuttaa asiantuntijalla, jotta syy selviää ilman turhaa arvaamista.
M-Tronicin rooli käynnistyksessä
STIHLin M-Tronic muuttaa käynnistyksen logiikkaa. Järjestelmä säätää moottorin asetukset automaattisesti, ja käynnistysköyttä ei tarvitse käyttää toista kertaa. Yksi veto riittää, minkä jälkeen kevyt kaasun painallus vie sahan käyttöasentoon. Tämän vuoksi M-Tronicilla varustettu saha ei noudata täsmälleen samaa tuntumaa kuin perinteinen malli, jossa käynnistys voi vaatia useampia vaiheita.
Käyttäjälle tämä on tärkeää, koska väärän mallikohtaisen toimintatavan seuraaminen voi näyttää siltä, että saha on rikki, vaikka kyse on vain siitä, että käynnistys tehdään väärällä logiikalla. STIHLin ohjeiden mukaan juuri omaa mallia koskevat käynnistysvaiheet pitää lukea huolellisesti ennen käyttöä. Moottorisahan käynnistys ei siis ole yksi yleispätevä kaava, vaan mallista riippuva menettely.
M-Tronicin etu näkyy etenkin siinä, että järjestelmä huolehtii moottorin säätöjen automaattisesta sovittamisesta käynnistyksen jälkeen. Käyttäjän ei silloin tarvitse “korjata” käynnistymistä ylimääräisillä vedoilla. Tavoite on saada saha käyntiin hallitusti, ei pakottaa sitä käyntiin väkisin.
Jos saha ei silti käynnisty oikealla menetelmällä, vika ei välttämättä ratkea enää käyttäjän omilla tarkistuksilla. Tällöin järkevin seuraava askel on huolto. STIHLin asiantuntija voi selvittää, johtuuko ongelma juuri käynnistysjärjestelmästä vai jostain muusta laitekohtaisesta syystä.
Polttoaineen ja laitteen rooli käynnistymisessä
Polttoaineen laatu ja säilyvyys
Moottorisaha käynnistyy luotettavasti vain, jos polttoaine on oikeaa laatua ja vielä käyttökelpoista. Saha käyttää bensiinin ja kaksitahtiöljyn seosta, ja STIHL-moottorisahassa seossuhde on 50 osaa bensiiniä ja 1 osa moottoriöljyä, eli 1:50. Käytettävän kaksitahtiöljyn tulee olla TC-luokiteltu, ja STIHL suosittelee omaa kaksitahtiöljyään STIHL-moottoreille. Bensiinin pitää olla vähintään 90 RON -oktaaniluvun premium-bensiiniä. Myös E5- ja E10-bensiini soveltuvat kaikkiin STIHL-moottorisahoihin, kunhan sekoitussuhde on oikein tehty.
Seoksen laatu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka helposti moottori syttyy käyntiin. Väärä seossuhde tai väärä polttoaine voi tehdä käynnistyksestä epävarman, jolloin käyttäjä päätyy helposti vetämään käynnistintä turhaan yhä uudelleen. Se ei ratkaise varsinaista ongelmaa, jos polttoaine ei ole kunnossa.
Myös säilyvyys on tärkeä. Itse sekoitettu polttoaineseos voi pilaantua 30 päivässä. Jos saha on ollut käyttämättömänä pidempään, vanha seos on yksi ensimmäisistä asioista, joka kannattaa epäillä. Käynnistys voi tällöin epäonnistua, vaikka muut toimet tehtäisiin oikein.
Käytännössä olennaista on:
– käyttää tuoretta polttoaineseosta
– varmistaa 1:50-seossuhde
– käyttää bensiiniä, joka täyttää sahan vaatimukset
– suosia valmista kaksitahtibensiiniseosta, jos haluat vähentää seoksen tekemiseen liittyviä virheitä
Jos polttoaine on oikea ja tuore, mutta moottorisaha käynnistys ei silti onnistu, vika voi olla laitteen säädöissä tai muussa teknisessä syyssä. Silloin saha kannattaa viedä huoltoon.